Viskit

Viskit

Viski on viljasta tislaamalla valmistettu väkevä alkoholijuoma. Viski on peräisin Britteinsaarilta; yleensä sen ajatellaan olevan kotoisin joko Skotlannista tai Irlannista. Säädösten mukaan viskinä voidaan pitää vähintään kolme vuotta vanhennettua 40-prosenttista juomaa.  Viskit tarjoillaan jäillä tai ilman.

Kaikista maailmalla myytävistä viskeistä lähes puolet on skotlantilaisia.

 

Skotlantilainen viski

 on Skotlannissa valmistettu mallas- tai jyväviski. Skotlantilainen viski sisältää 40–94,8 prosenttia alkoholia. Kaikki skotlantilainen viski on alun perin tehty mallasohrasta. Kaupalliset tislaamot alkoivat valmistaa viskiä vehnästä ja rukiista 1800-luvulla. Skotlantilaista viskiä kypsytetään tammitynnyreissä vähintään kolme vuottaAinoastaan skotlantilaisista viskeistä voidaan käyttää termiä Scotch Whisky. 90 prosenttia skotlantilaisista viskeistä myydään sekoitteina.
Kullakin tuotanto alueella on omat ominaispiirteensä. Esimerkiksi Islayn saarella tehdyt viskit ovat voimakkaan turpeisia ja savuisia, kun Spey-joen alueella tuotetut ovat makeita, puhtaita ja hienoaromisia. Tuotantoalueiden aluejako on kuitenkin viskin maun osalta ainoastaan viitteellinen, sillä esimerkiksi savuisia viskejä valmistetaan myös muualla kuin Islayn alueella. Samoin osa Islayn viskeistä on makuprofiililtaan miltei savuttomia, esimerkiksi useimmat Bunnahabhainit ja monet Bruichladdichit. Vaikka Skotlanti on maailman johtava viskintuottaja sen tuotto on nykyään käytännössä riippuvainen amerikasta tuoduista vanhoista puutynnyreistä joita ei Skotlannissa enää valmisteta.

 

Johnny Walker

 

 

 

Famous Grouse

 

 

Mallasviski

on viski, joka tehdään kokonaan ohramaltaasta. Sanalla mallasviski viitataan yleensä Single Malt -viskiin, joka sekoitetaan yhden tislaamon eri mallastisleistä. Mallasviskiä valmistetaan pääasiassa Skotlannissa, mutta myös muissa maissa, kuten Irlannissa, Japanissa ja Kanadassa.
Skottilainen mallasviski tislataan yleensä kahteen kertaa, irlantilainen taas kolmesti. Viskin vähimmäisvarastointiaika tynnyrissä on kolme vuotta, mutta yleensä myynnissä olevat pullotukset on tehty 8–15 vuotta vanhennetuista viskeistä. Alueelliset erot ja vaihtelevat valmistustavat tekevät Single Malt -viskeistä erittäin yksilöllisiä ja aromikkaita, ja ne ovatkin alan harrastajien suosiossa. Eri tislaamojen mallasviskejä myös sekoitetaan; tällöin puhutaan Vatted Malt -viskeistä. Single Malt -viskin alalaji Single Cask sisältää sekoittamatonta, yhdestä tynnyristä peräisin olevaa mallasviskiä.

 

 

Blended-viski

Suosituin viski on blended viski joka on kahden eri viskityypin (jyvä- ja mallasviskin) sekoitus.

 

Suurin haaste blended viskin valmistuksessa on juuri sen oikean sekoituksen aikaansaaminen. Tästä prosessista on vastuussa sekoitusmestari eli "the master blender". Koska jokainen viskitynnyrillinen (myös saman tislaamon sisällä) kehittyy eri tavalla ja saa erilaisia piirteitä, ei sekoituksessa voida aina käyttää yhtä ja samaa valmistusohjetta.

 

 Ballantines

 

 

 

Chivas Regal

 

 

Jyväviski

Jyväviski valmistetaan tehokkaammilla ja moderneimmilla menetelmillä ja sen maku on yleensä puhtaampi ja neutraalimpi kuin mallasviskin.

Myöskään vaatimukset jyväviskiin käytettävistä raakaaineista eivät ole yhtä tiukat kun mallasviskien kohdalla, joihin voi säädösten mukaan käyttää vain mallastettua ohraa. Jyväviskin valmistuksessa käytetään yleensä vehnää tai maissia yhdessä pienen mallastetun ohramäärän kanssa.

 

 

 

Irlantilainen viski

Irlantilaiset viskit ovat maultaan pehmeämpiä kuin skotlantilaiset. Tämä johtuu erilaisesta valmistustavasta. Irlantilaista viskiä tislataan yleensä kolmeen kertaan, kun Skotlannissa on tapana tislata vain kahdesti. Irlannissa ohran jyviä kuivatessa ei käytetä turvesavua, josta johtuu skottiviskeille tyypillinen savun maku, vaan kuumaa ilmaa, näin ollen savun makua ei synny. Nykyisin lähes kaikki irlantilaiset tislaamot ovat ulkomaalaisomistuksessa.

 

Jameson

 

 

Bushmills

 

Amerikkalainen viski

Amerikkalaisia viskejä on kahta eri tyyppiä. Bourbon ja corn viski. Ne poikkeavat huomattavasti alkuperäisistä skotlantilaista viskeistä. Tennesseen osavaltion alueella valmistettuja viskejä kutsutaan Tennesseeviskeiksi. Näiden viskien valmistuksessa tisle suodatetaan sokerivaahterapuuhiilipedin läpi ja vanhennetaan vähintään neljä vuotta. Amerikassa viskiä saa kypsyttää vain ja ainoastaan uusissa sisältä poltetuissa tynnyreissä, ja vähintään kaksivuotta. Kaksi vuotta amerikassa on kypsymisen kannalta sama kuin 3-4 vuotta skotlannissa. Skotlannin ilmasto on merellinen, kesien ja talvien lämpötilaerot ovat vähäisempiä meren ansiosta. Kesällä meri viilentää ja talvella mereen sitoutunut lämpö lauhduttaa ilmaa. Siksi siellä kestää pitempään myös kypsytys ja tietysti pohjoisempi sijainti vaikuttaa luonnollisesti hitaampaan kypsymiseen Skotlannissa.
 

Jim Bean

 

 

Jack Daniel's

 

Bourbon whiskeý

Bourbon on tunnetuin amerikkalainen viskilaatu. Bourbon-viskin valmistus eroaa olennaisesti esimerkiksi skotlantilaisten viskien tuotannosta. Pääasiallisena viljalajina bourbonissa käytetään maissia. Viskiä kypsytetään uusissa tammitynnyreissä, joiden sisäpinta on poltettu. Tämä antaa viskille hedelmäisen, hieman makean ja vaniljaisen maun. Bourbon on saanut nimensä Bourbon Countysta jossa bourbonviskin sanotaan syntyneen, se on amerikkalainen viski jota ei saa muualla tehdä.

 

Bourbon

 

Kanadalainen viski

Kanadassa viskin valmistamiseen käytetään ohran ohella runsaasti ruismallasta. Tällaista juomaa, jonka raaka-aineesta vähintään 51 prosenttia on ruismallasta, kutsutaan nimellä ”rye” tai ”rye whisky”. Ruismallas antaa juomalle ”pippurimaisemman” maun. Québecin provinssissa valmistetaan ”maple whiskyä”, jossa yksi raaka-aineista on vaahterasiirappi. Kanadalaisviskeissä voi olla myös lisukkeita antamassa makua ja väriä, mikä ei ole sallittua irlantilais-, skotti- tai amerikkalaisviskeissä lainsäädännöllisistä syistä.
Kanadalaisia viskejä ovat esimerkiksi

 

Seagram’s

 

 

Canadian Club