Hedelmäviina
on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan fermentoimalla ja tislaamalla lihaista hedelmää tai tällaisen hedelmän puristemehua kivien kanssa tai ilman. Tisleessä on tislatuista hedelmistä peräisin oleva aromi ja maku. Hedelmäviinaa valmistetaan mm. erilaisista luumuista, päärynästä, omenasta ja marjoista.
Hedelmäviinan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia eikä se saa sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia. Myyntinimessä esiintyy raaka-aineen nimi; esim. kirsikkaviina (kirsch), luumuviina (slivovitz). Juomasta voidaan myös käyttää nimitystä wasser yhdessä hedelmän nimen kanssa. Ilmaisua ”Williams” saa käyttää ainoastaan kokonaan Williams-lajikkeen päärynöistä valmistetun päärynäviinan myynnissä. Kun kahta tai useampaa hedelmälajia on tislattu yhdessä, tuote myydään hedelmäviinana.
Hedelmäviinaa valmistetaan muun muassa Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa ko. maiden kotoperäisistä yleisistä hedelmistä ja marjoista. Unkarissa Pálinka´ on paikallinen nimitys sikäläisillä hedelmäviinoille. Myös Kiinassa on alettu hedelmiä jalostaa viinaksi.
Yleisimpiä valmistuksessa käytettäviä hedelmiä ovat omenat, päärynät, kirsikat, luumut, Mirabelli-luumut ja marjoista muun muassa vadelmat. Hedelmäviinana ei kuitenkaan pidetä viinirypäleistä tai niiden viininvalmistuksen jälkeisistä jäänteistä tehtyjä erilaisia tisleitä.
Aito hedelmäviina valmistetaan tislaamalla, kuten muutkin viinan vahvuiset alkoholijuomat. Hedelmät jauhetaan hienoksi ja massaan lisätään vettä ja seoksen annetaan käydä. Hiivan ja käymistä säätelevien aineiden käyttö on sallittua, mutta sokerin lisääminen ei ole. Sokerin lisääminen on edullinen keino lisätä viinan saantoa, joten houkutus tällaiseen vilppiin on suuri. Täysin käynyt hedelmävierre tislataan kuparisessa tislauspannussa. Tislaus on tarkkuustyötä ja hyvä viina on tisleen keskiosassa, kun taas ensin ja viimeksi tislauspannusta tullut tisle sisältää vahingollisia ja pahanmakuisia yhdisteitä. Hyvä tisle laimennetaan juontiin sopivan vahvuiseksi. Tällaista suoraan hedelmäraaka-aineesta käymisen ja tislauksen kautta saatua viinaa kutsutaan Saksassa nimellä -brand tai -wasser eli päärynäviina (saks. Birnenbrand) tai kirsikkaviina (saks. Kirschwasser).
Hedelmäviinaa valmistetaan myös toisella päämenetelmällä, jossa hedelmiä ei käytetä, vaan jossa hedelmät lisätään valmiiseen viinaan, joka aromien irtoamisen jälkeen tislataan uudelleen ja laimennetaan nautintavahvuuteen. Tätä menetelmää voidaan käyttää kalliiden ja vähäsokeristen tai -mehuisten hedelmien tai marjojen valmistuksessa hedelmäviinaksi. Saksassa tällaista viinaa kutsutaan nimellä -geist ja yleinen esimerkki on vadelmaviina (saks. Himbeergeist).
Saksassa hedelmäviinan valmistusmenetelmät ja nimitykset ovat kuluttajien suojelemiseksi tarkoin säänneltyjä. Muualla kuin Saksassa on valmistusmenetelmän toteaminen pelkästä nimestä vaikeaa.
Hedelmäviinan valmistus on tyypillisesti pienimuotoista kotona tai osuuskunnassa tapahtuvaa tuotantoa ja vain harvoin teollisen mittakaavan suurtuotantoa.
Tarjoillaan snapsina tai juomasekoituksena
Yleisimpiä valmistuksessa käytettäviä hedelmiä ovat omenat, päärynät, kirsikat, luumut, Mirabelli-luumut ja marjoista muun muassa vadelmat. Hedelmäviinana ei kuitenkaan pidetä viinirypäleistä tai niiden viininvalmistuksen jälkeisistä jäänteistä tehtyjä erilaisia tisleitä.
Aito hedelmäviina valmistetaan tislaamalla, kuten muutkin viinan vahvuiset alkoholijuomat. Hedelmät jauhetaan hienoksi ja massaan lisätään vettä ja seoksen annetaan käydä. Hiivan ja käymistä säätelevien aineiden käyttö on sallittua, mutta sokerin lisääminen ei ole. Sokerin lisääminen on edullinen keino lisätä viinan saantoa, joten houkutus tällaiseen vilppiin on suuri. Täysin käynyt hedelmävierre tislataan kuparisessa tislauspannussa. Tislaus on tarkkuustyötä ja hyvä viina on tisleen keskiosassa, kun taas ensin ja viimeksi tislauspannusta tullut tisle sisältää vahingollisia ja pahanmakuisia yhdisteitä. Hyvä tisle laimennetaan juontiin sopivan vahvuiseksi. Tällaista suoraan hedelmäraaka-aineesta käymisen ja tislauksen kautta saatua viinaa kutsutaan Saksassa nimellä -brand tai -wasser eli päärynäviina (saks. Birnenbrand) tai kirsikkaviina (saks. Kirschwasser).
Hedelmäviinaa valmistetaan myös toisella päämenetelmällä, jossa hedelmiä ei käytetä, vaan jossa hedelmät lisätään valmiiseen viinaan, joka aromien irtoamisen jälkeen tislataan uudelleen ja laimennetaan nautintavahvuuteen. Tätä menetelmää voidaan käyttää kalliiden ja vähäsokeristen tai -mehuisten hedelmien tai marjojen valmistuksessa hedelmäviinaksi. Saksassa tällaista viinaa kutsutaan nimellä -geist ja yleinen esimerkki on vadelmaviina (saks. Himbeergeist).
Saksassa hedelmäviinan valmistusmenetelmät ja nimitykset ovat kuluttajien suojelemiseksi tarkoin säänneltyjä. Muualla kuin Saksassa on valmistusmenetelmän toteaminen pelkästä nimestä vaikeaa.
Hedelmäviinan valmistus on tyypillisesti pienimuotoista kotona tai osuuskunnassa tapahtuvaa tuotantoa ja vain harvoin teollisen mittakaavan suurtuotantoa.
Tarjoillaan snapsina tai juomasekoituksena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti