on Ranskassa määräalueella viinistä tislattu rypäleviina. Konjakki on brandyn alalaji. Se on nimetty Cognacin kaupungin mukaan.Konjakki-sana on suojattu maantieteellisenä merkintänä, ja sitä voivat käyttää vain Cognacin alueen tuottajat.
Konjakkia saa Ranskan lain valvoman appellation d’origine contrôlée (AOC) -säädöstön mukaan tuottaa vain Cognacin AOC-alueella. Konjakin tuotantoaluetta on suurin osa Charenten ja Charente-Maritimen departamenteista Ranskan länsirannikolla, koko Charentejoen alue sekä osa Biskajanlahden saarista. Alueen maaperä on erittäin kalkkista ja ilmasto merellinen ja leuto. Nämä olosuhteet tuottavat ohutta ja hapanta mutta hyvin aromaattista viiniä, joka soveltuu erittäin hyvin brandyn valmistamiseen.
- Grande Champagne, arvostetuin ja kalkkipitoisin alue. Konjakit ovat kevyitä ja täyteläisiä. Kokonaispinta-ala 35 700 hehtaaria, konjakkiin käytettävien rypäleiden viljelypinta-ala 13 000 hehtaaria.
- Petite Champagne, maaperän kalkki tiiviimpää ja hiukan heikkolaatuisempaa Grande Champagnen alueeseen verrattuna. Kokonaispinta-ala 68 400 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 16 000 hehtaaria.
- Borderies, pienin kuudesta crusta. Maaperä on kalkin ja saven sekoitusta. Rypäleet kypsyvät aiemmin kuin muiden alueiden, ja sen konjakit ovat pehmeitä ja hienostuneita. Kokonaispinta-ala 13 440 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 4 000 hehtaaria.
- Fins Bois, ympäröi kolmea edellä mainittua aluetta. Maaperä on kalkkia ja kalkkikiveä. Konjakki on pehmeää ja notkeaa. Kokonaispinta-ala 354 200 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 33 000 hehtaaria.
- Bons Bois, ympäröi puolestaan Fins Bois'ta. Alue on entistä alttiimpi meri-ilmastolle, ja maaperä on etupäässä savea. Alueen konjakit kypsyvät nopeasti ja ne ovat maultaan voimakkaita. Kokonaispinta-ala 386 600 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 12 000 hehtaaria.
- Bois Ordinaires, maaperä on hyvin hiekkaista ja meri-ilmaston vaikutuksen vuoksi konjakit ovat usein maultaan hyvin suolaisia. Alueen konjakkeja ei yleisesti pidetä kovinkaan laadukkaina. Kokonaispinta-ala 274 176 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 1 700 hehtaaria.
Mikäli konjakkiin käytetyt tisleet on tuotettu ainoastaan Grande ja Petit Champagnen alueen rypäleistä ja vähintään 50 % tisleistä on Grande Champagnen alueelta, voidaan konjakin etikettiin lisätä merkintä ”Fine Champagne”.
Neljä suurinta konjakintuottajaa ovat
Courvoisier
Hennessy
Martell
Rémy Martin
Seuraavassa vaiheessa vielä väritön konjakki siirretään vanhoihin ja huokoisiin tammitynnyreihin, joissa osmoosi-ilmiö jatkuu pisimmillään useita vuosikymmeniä. Tuona aikana tuote ei enää saa uusia makuja, mutta hengittävän ominaisuutensa vuoksi ulos haihtuu mm. alkoholia ja sisään happea. Tässä vaiheessa sisältö saa myöskin lopullisen vaalean puna-ruskea värinsä ja pehmeytensä. Tammen lisäksi ainoa sallittu lisäaine on sokeri, jolla turha ärhäkkyys taitetaan ja saadaan viimeisteltyä myös väri.
Konjakin ikä lasketaan huhtikuun 1. päivän jälkeen kertyneinä täysinä vuosina tammitynnyreissä olevana aikana. Tarkasti ottaen tuotteesta saadaan käyttää konjakki- nimitystä vasta sen jälkeen kun se on pullotettu. Pullossa oleva konjakki ei siis jatka ikää enää lainkaan eikä sen maku kehity enää konjakkina.
Esimerkin omaisesti voidaan todeta, että 1960 pullotettu - viisi vuotta tynnyreissä kypsytetty konjakki on edelleen "viisi vuotta vanhaa".
Etikettimerkintä Tynnrissä vähintään /vuotta
***** 2
VS (Very Special) 2
Sélektion 2
de Luxe 2
VSOP (Very Superior Old Pale) 4
VO (Very Old) 4
Réserve 4
Vieux 4
Napoleon 6
XO (Extra Old) 6
Extra, Royal ja Imperial 6
Aikamäärien ollessa vähimmäisvaatimuksia, hyvien tuottajien ikäeliksiirit ovat usein 2-4 kertaisia.
Lasi on tärkeä, kun konjakkia nautitaan sellaisenaan. Meillä konjakki on totuttu nauttimaan suuresta, pyöreäkupuisesta aromilasista, joka viimeisimpien kokemusten mukaan ei kuitenkaan ole paras vaihtoehto. Tänä päivänä konjakin käyttö on monipuolistunut ja eri konjakkilaatuja voi rohkeasti kokeilla uusissa makuyhteyksissä.
Nautiskelijan konjakki – Parasta konjakkia, XO:ta, kannatta nautiskella ihan sellaisenaan; tuoksutella ja maistella aikaa säästämättä tulppaanin muotoisesta konjakkilasista.
Aperitiivi – Konjakki (VSOP) nautitaan sellaisenaan, muutaman jääkuution kanssa on the rocks – lasista.
Avec – Konjakkia (VS, VSOP, XO - jokaisen omalle kukkarolle sopiva laatu) on perinteisesti nautittu aterian jälkeen sellaisenaan suuresta pyöreäkupuisesta aromilasista, joka nykyisin korvataan tulppaanin muotoisella lasilla.
Long drink – VS- konjakkia tonic-veden, ginger-alen, mineraaliveden tai appelsiinimehun kanssa pitkästä lasista.
Cocktails – Cocktailit valmistetaan yleensä VS – tai VSOP – konjakeista. Tunnetuimpia konjakkicocktaileja ovat before dinner – cocktail Sidecar ja after dinner –cocktail Alexander.
Gastronomia – Rohkein konjakin uuskäyttömuoto on yhdistää se eri ruokiin. Kokeile XO tai VSOP – konjakkia erityisesti suklaisten ja pähkinäisten jälkiruokien, crème bruléen, appelsiini- tai aprikoositortun kanssa.
Sidecar
3 cl konjakkia
1 cl sitruslikööriä
2 cl sitruunamehua
Pane ravistimeen jäitä. Kaada päälle sitruunamehu ja alkoholit. Ravista voimakkaasti ja siivilöi jäähdytettyyn cocktail-lasiin.
Alexander
2 cl konjakkia
2 cl ruskeaa kaakaolikööriä
2 cl kermaa
raastettua muskottia tai suklaata
Pane ravistimeen jäitä. Kaada päälle alkoholit ja kerma. Ravista voimakkaasti ja siivilöi jäähdytettyyn cocktail-lasiin. Raasta päälle ripaus tuoretta muskottia tai raastettua suklaata – maun mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti